Tassa kuvassa on perus landscapea Hampista. Kuten Juniori jo sanoi, on Hampi kaikessa uskomattomuudessaan jotain sellaista, mita ei liene missaan muualla. Kallioiden ja kivien kansoittamassa maisemassa on myos tilaa virtaavalle vedelle ja vihrealle kasvillisuudelle. palmupuiden valissa viljellaan riisia ja oisin riisipeltoja kansoittaa sammakkojen soittokunta luonen oman ainutlaatuisen musiikkinsa yohon. Ja joka paikassa jonne kavelee, on kivien valissa tai paalla temppeli tai jokin muu muinainen rakennus tai sen raunio. Ainutlaatuista, i would say.
Tama kuva on eraan laheisen kukkulan huipulta (tai itseasiassa melkein huipulta), jossa on aiemmin sijainnut eras valtakunnan vartiotorni. Kyseiselle kukkulalle on tullut vaellettua parikin kertaa. Mukava se on siella istuskella ja katsella alas maailmaan. Sitten voi sytyttaa beedien ja katsella vahan lisaa. Kuvassa nakyy myos intialaisten miesten ystavyys. Kasikkain kavelyssa tai kaden toisen olkapaalla/harteilla pitamisessa ei ole mitaan epailyttavaa, vaan se on merkki poikain valisesta vilpittomasta valittamisesta. Taman tavan haluan tuoda mukanani Suomeen ja alkaa viljella sita erityisesti ylipiston avarakatseisessa, mutta niin tarkkaavaisessa ymparistossa. (Valiaika paivitys ekstrrrra. Kuvien lataus on tanaan alyttoman hidasta, lahennellen jopa turhauttavaa) (Valiaikapaivitys 2. Se lataa samaa kuvaa vielakin, vaikka aikaa on mennyt varmasti lahemmaks 15 min.)
Tassa kuvassa on meneilleen perus hengailua ilman sen kummempaa. Useinmiten hengailuun kuuluu kirja tai usempi, hyva keskustelu tai hiljaisuus ymparoivaa elamaa kuunnellen. Toisinaan riippumattoiluun liittyy siis myos livemuusiikkia ja soittajia eri puolelta maailmaa. Tassa tapauksessa soittajat ovat etela-Koreasta, Sveitseista ja Suomesta. (Valiaikapaivitys 3. Laitailu jatkuu taas ikuisesti...)
"I'm fine.'' -Ohikulkenut inkkaripoika tervehdykseksi
-Jussi (laiska kuvapaivittaja ilman omantunnontuskia)

Ei kommentteja:
Lähetä kommentti